Storytellers: Vuokko Salo

Nimi: Vuokko Salo
Erikoistuminen: henkilökuvaus, mainoskuvaus
Koulutus: Bachelor of Fine Arts, KIAD
Yhteystiedot: 
www.vuokkosalo.com

”Valokuvaajana olen mielestäni vahvimmillani, kun haetaan visuaalista näkemystä toteutettavaan työhön, ohjatessani muita luovan tiimin asiantuntijoita sekä vuorovaikutustaidoissani.”

Fiilisten luoja

Valokuvaajana innostun ihmisistä, kohtaamisista ja tarinoista. Haluan luoda kuvaustilanteeseen inspiroivan ja rentoutuneen ilmapiirin, jossa syntyy haluamani kaltaisia kuvia. Haluan kuvauksissani keskittyä fiilisten luomiseen ja ohjaukseen, tekniikalla kikkailu tulee vasta sen jälkeen.

Inspiroidun erilaisten ihmisten kohtaamisista. Tapahtuivatpa kuvaukset ihmisten kotona, työpaikoilla, studiollani tai ulkona, saan jokaisesta hetkestä siivun itselleni uuteen maailmaan. Jokainen kuvauskeikka monipuolistaa samalla yleissivistystäni, kun ennen kuvauksia otan selvää kuvattavien ihmisten tai kuvattavan teeman taustoista.

”Jo Englannissa opiskellessani kaverini olivat perustaneet Posse-nimisen hiphop-kulttuuriin keskittyneen julkaisun. Aloin kuvata myös Posseen, ja pian toiminkin talon kuvaajana ja kuvatoimittajana. “

Opinnot Englannissa

En ole koskaan ollut kovin uratietoinen. Isäni ja isoisäni ottivat innokkaasti valokuvia. Kun valokuvaus oli koko ajan läsnä perhepiirissäni, tuntui luontevalta lähteä lukion jälkeen opiskelemaan valokuvausta Karjaan kansanopistoon, jonka kautta löysin tien lähteä opiskelemaan valokuvausta Englantiin. Muutamat kaverini olivat menneet opiskelemaan Kent Institute of Art & Designiin, jonne lähdin myös opiskelemaan 2000-luvun alussa. Valinta oli helppo, kun tiesi, että koulussa oli opiskelemassa tuttuja kavereitani. Englannin-vuosista on päällimmäisenä jäänyt mieleen hyvät kaverit, kansainvälinen opiskeluilmapiiri ja lukemattomat testikuvaukset.

Emoalus Posse-Basso

Kolmen vuoden opiskelun jälkeen sain kandin paperit ja muutin takaisin Helsinkiin vuonna 2004. Perustin toiminimen ja ryhdyin yrittäjäksi. Kävin esittelemässä portfoliotani eri lehtitaloissa ja sainkin yllättävän nopeasti paljon toimeksiantoja.  

Aloin tehdä enimmäkseen henkilökuvia useisiin aikakauslehtiin. Jo Englannissa opiskellessani kaverini olivat perustaneet Posse-nimisen hiphop-kulttuuriin keskittyneen julkaisun. Aloin kuvata myös Posseen, ja pian toiminkin talon kuvaajana ja kuvatoimittajana.

Posse fuusioitui myöhemmin Bassoradion kanssa. Viihdyin Basson yhteisössä erittäin hyvin, sillä pääsin valokuvauksen ohella ideoimaan erilaisia sisältöjä, joita toteutimme tiiminä, ilman mitään rajoja tai ulkopuolisten tahojen toiveita. Saatoimme tehdä ihan mitä meitä huvitti.

Mainoskuvausta lehtikuvausten rinnalle

Irtauduin emoaluksestani Bassosta 2010-luvun alussa, tein pari lasta, olin äitiyslomalla ja pidin taukoa töistä. Se oli itse asiassa hyvää aikaa myös ajatella, mihin suuntaan haluaisin kehittää osaamistani ja tulevaisuuttani. Vierastan urasuunnittelua. Se tuntuu jotenkin niin kahlitsevalta ja ehdottomalta. Vuodet olivat vierineet kavereiden kanssa omaa juttua tehden ja reissaten, uran suunnittelu ei edes käynyt mielessä.

Kaupallinen valokuvaus alkoi kiinnostaa minua lehtikuvauksen ohella ja aloin luoda kontakteja mainostoimistoihin ja brändiyrityksiin. Pääsin tekemään mainoskuvauksia muun muassa Familonille, Pumalle ja OP:lle. Mainoskuvaukset ovat mielenkiintoista vastapainoa lehtikuvauksille, jotka ovat usein itsenäisiä, nopeita hetkiä kuvattavan kanssa. Mainoskuvausten tekeminen on puolestaan pitkäjänteistä palapeliä, jossa saattaa olla mukana parisenkymmentä henkilöä toteuttamassa mainostajan briiffiä.  

On mukavaa tehdä rinnakkain molempia: intiimejä one on one -potretteja ja editoriaaleja sekä laajempia mainoskuvien kokonaisuuksia. Erilaiset ja eri kokoluokan kuvaukset pitävät työskentelyn monipuolisena.

“Tilaustöiden rinnalla on mielestäni tärkeää työstää samaan aikaan myös omia projekteja, jotka eivät välttämättä tuo rahaa kassaan, mutta antavat mahdollisuuden toteuttaa omia visioita omilla ehdoilla. On hyvä haastaa omaa tekemistä säännöllisesti, kokeilla uusia juttuja ja uudistaa omaa ilmaisua.”

Vahvuuteni ovat näkemys, ohjaus ja sosiaaliset taidot

Viihdyn erinomaisesti työssäni, kun saan koota ympärilleni parhaat erikoisosaajat tuottajista assistentteihin, stailaajiin ja malleihin. Tunnen olevani etuoikeutettu, että voin koordinoida työni tueksi luovan tiimin, jossa kaikki antavat oman panoksensa lopputulokseen. Valokuvaajana olen mielestäni vahvimmillani, kun haetaan visuaalista näkemystä toteutettavaan työhön, ohjatessani muita luovan tiimin asiantuntijoita sekä vuorovaikutustaidoissani. Valokuvauksen teknisten yksityiskohtien kanssa olen kipuillut vuosien varrella, sillä tekniikka itsessään ei yksinkertaisesti kiinnosta minua. Onneksi minulla on ympärilläni ammattilaisia, jotka auttavat minua löytämään näkemyksiäni tukevat tekniset ratkaisut.

Työn alla sarja hiphop-potretteja

Tilaustöiden rinnalla on mielestäni tärkeää työstää samaan aikaan myös omia projekteja, jotka eivät välttämättä tuo rahaa kassaan, mutta antavat mahdollisuuden toteuttaa omia visioita omilla ehdoilla. On hyvä haastaa omaa tekemistä säännöllisesti, kokeilla uusia juttuja ja uudistaa omaa ilmaisua. Työstän parhaillaan suomalaisista hiphop-artisteista mustavalkoista potrettisarjaa, johon haluan mukaan kaikki skenen tärkeimmät vaikuttajat. Tähän mennessä olen kuvannut noin kolmanneksen suunnitelmastani. En vielä tiedä, mihin tämä projekti johtaa. Olisi hienoa, jos sarjasta syntyisi näyttely vaikkapa yhteistyönä Bassoradion kanssa. Tavallaan ympyrä sulkeutuisi, kun palaisin takaisin emoalukseen!

Minne naiset katoavat?

Valokuvausala on edelleen hämmentävän miehinen ala. Olen aina ihmetellyt, minne naiset katoavat alalta, kun alan kouluissa suurin osa opiskelijoista on naisia, mutta mainoskuvamaailmassa meitä tuntuu olevan selkeä vähemmistö. Rajoittaako tekniikan ylikorostuminen valokuvauksessa meidän halua ottaa isompaa roolia tai tehdä suurempia produktioita? Valokuvauksen maskuliiniset piirteet eli auktoriteetin ja tekniikan korostuminen saattavatkin pelottaa naisia, vaikka oikeastaanhan valokuvauksessa korostuvat ennen kaikkea feminiiniset ominaisuudet: vuorovaikutustaidot, tilannetaju ja fiilisten luominen.

Kuuleeko Billabong?

Valokuvauksen ja hiphop-kulttuurin ohella suuria intohimojani ovat surffaus ja matkustaminen. Surffaus ja siihen liittyvä lifestyle kiehtoo minua valtavasti. Olen matkustellut vuosien varrella paljon etsiessäni uusia kiinnostavia surffauspaikkoja. Suurin unelmani olisikin päästä kuvaamaan jonkun kansainvälisen surffibrändin mainoskuvat tulevaisuudessa. Tarjouksia vastaanotetaan! Kuuleeko Billabong?

Teksti: Olli Manninen